karata

See also: Karata

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kargait'ak. Cognate with Estonian kargama (“to jump, hop”), Karelian karata, Livonian kargõ (“to jump”), Ludian kargaita (“to run”), Veps kargata (“to dance”) and Votic kargõtõ.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkɑrɑtɑˣ/, [ˈkɑ̝rɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑrɑtɑ
  • Syllabification(key): ka‧ra‧ta

Verb

karata (intransitive)

  1. to escape, run away, flee, fly (from captivity)
    Rangaistusvanki karkasi vankilasta.
    The convict escaped from the prison.
  2. to elope
    Mies karkasi rakastettunsa kanssa.
    The man eloped with his beloved.
  3. (military) to desert
    Muutama amerikkalainen karkasi vihollisen puolelle.
    A few Americans deserted to the enemy side.
  4. to abscond, run off, make off
    Myyjän käräyttämä vanha nainen karkasi tavaroidensa kanssa kaupasta juuri, kun vartija tuli paikalle.
    The old lady caught by a salesperson ran off from the shop with the goods just as the guard arrived.
  5. (archaic) to leap, charge

Usage notes
  • (to escape): Sometimes synonymous with paeta, but see the usage notes there.

Conjugation
Inflection of karata (Kotus type 73*D/salata, k-∅ gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. karkaan en karkaa 1st sing. olen karannut en ole karannut
2nd sing. karkaat et karkaa 2nd sing. olet karannut et ole karannut
3rd sing. karkaa ei karkaa 3rd sing. on karannut ei ole karannut
1st plur. karkaamme emme karkaa 1st plur. olemme karanneet emme ole karanneet
2nd plur. karkaatte ette karkaa 2nd plur. olette karanneet ette ole karanneet
3rd plur. karkaavat eivät karkaa 3rd plur. ovat karanneet eivät ole karanneet
passive karataan ei karata passive on karattu ei ole karattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. karkasin en karannut 1st sing. olin karannut en ollut karannut
2nd sing. karkasit et karannut 2nd sing. olit karannut et ollut karannut
3rd sing. karkasi ei karannut 3rd sing. oli karannut ei ollut karannut
1st plur. karkasimme emme karanneet 1st plur. olimme karanneet emme olleet karanneet
2nd plur. karkasitte ette karanneet 2nd plur. olitte karanneet ette olleet karanneet
3rd plur. karkasivat eivät karanneet 3rd plur. olivat karanneet eivät olleet karanneet
passive karattiin ei karattu passive oli karattu ei ollut karattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. karkaisin en karkaisi 1st sing. olisin karannut en olisi karannut
2nd sing. karkaisit et karkaisi 2nd sing. olisit karannut et olisi karannut
3rd sing. karkaisi ei karkaisi 3rd sing. olisi karannut ei olisi karannut
1st plur. karkaisimme emme karkaisi 1st plur. olisimme karanneet emme olisi karanneet
2nd plur. karkaisitte ette karkaisi 2nd plur. olisitte karanneet ette olisi karanneet
3rd plur. karkaisivat eivät karkaisi 3rd plur. olisivat karanneet eivät olisi karanneet
passive karattaisiin ei karattaisi passive olisi karattu ei olisi karattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. karkaa älä karkaa 2nd sing. — —
3rd sing. karatkoon älköön karatko 3rd sing. olkoon karannut älköön olko karannut
1st plur. karatkaamme älkäämme karatko 1st plur. — —
2nd plur. karatkaa älkää karatko 2nd plur. — —
3rd plur. karatkoot älkööt karatko 3rd plur. olkoot karanneet älkööt olko karanneet
passive karattakoon älköön karattako passive olkoon karattu älköön olko karattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. karannen en karanne 1st sing. lienen karannut en liene karannut
2nd sing. karannet et karanne 2nd sing. lienet karannut et liene karannut
3rd sing. karannee ei karanne 3rd sing. lienee karannut ei liene karannut
1st plur. karannemme emme karanne 1st plur. lienemme karanneet emme liene karanneet
2nd plur. karannette ette karanne 2nd plur. lienette karanneet ette liene karanneet
3rd plur. karannevat eivät karanne 3rd plur. lienevät karanneet eivät liene karanneet
passive karattaneen ei karattane passive lienee karattu ei liene karattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st karata present karkaava karattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st karatakseni karataksemme
2nd karataksesi karataksenne
3rd karatakseen
karataksensa
 past karannut karattu
2nd inessive2 karatessa karattaessa agent3 karkaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st karatessani karatessamme
2nd karatessasi karatessanne
3rd karatessaan
karatessansa
 negative karkaamaton
instructive karaten — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive karkaamassa —
elative karkaamasta —
illative karkaamaan —
adessive karkaamalla —
abessive karkaamatta —
instructive karkaaman karattaman
4th4 verbal noun karkaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st karkaamaisillani karkaamaisillamme
2nd karkaamaisillasi karkaamaisillanne
3rd karkaamaisillaan
karkaamaisillansa

Derived terms
nouns
verbs

Further reading

Anagrams

Swahili

Etymology

Borrowed from Portuguese carta. Doublet of karatasi.

Pronunciation
  • Audio (Kenya)(file)

Noun

karata (n class, plural karata)

  1. playing card

See also
Playing cards in Swahili · karata za kucheza (layout · text)
ree, rea, rei mbili tatu nne tano sita saba
nane tisa kumi ghulamu, mzungu wa tatu malkia, mzungu wa pili, bibi mfalme, mzungu wa nne, basha jokari
Suits in Swahili · ng'anda (see also: karata, karata za kucheza) (layout · text)
makopa uru shupaza, majembe pao, pau, karanga, mavi ya mbuzi
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.