puunto

Probably formed from puna (“red”) by analogy with siinto (from sini (“blue”)).

• IPA^(key): /ˈpuːnto/, [ˈpuːn̪t̪o̞]
• Rhymes: -uːnto
• Syllabification^(key): puun‧to

puunto (poetic)

1. gleam, red glow
   • 1905, Eino Leino, “Nocturne”, in Talvi-yö:

     En ma iloitse, en sure, huokaa;
     mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
     puunto pilven, johon päivä hukkuu,
     siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
     tuoksut vanamon ja varjot veen;
     niistä sydämeni laulun teen.

     I do not laugh or grieve, or sigh;
     the forest’s darkness breathes nearby,
     the red of clouds where day sinks deep,
     the blue of windy hills asleep,
     the twinflower’s scent, the water’s shade
     of these my heart’s own song is made.

     translated by Keith Bosley

• “puunto”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

• puuton