glaisikko

Ingrian

Etymology

From glaisa (bulrush) + -ikko. Akin to Finnish kaislikko.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈɡlɑi̯sikːo/, [ˈɡɫɑi̯s̠əkːŏ̞̥]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈɡlɑi̯sikːoi̯/, [ˈkɫɑi̯ʒ̥ikːo̞i̯]
  • Rhymes: -ɑi̯sikːo, -ɑi̯sikːoi̯
  • Hyphenation: glai‧sik‧ko

Noun

glaisikko

  1. bed of bulrushes

Declension

Declension of glaisikko (type 4/koivu, kk-k gradation)
singular plural
nominative glaisikko glaisikot
genitive glaisikon glaisikkoin, glaisikkoloin
partitive glaisikkoa glaisikkoja, glaisikkoloja
illative glaisikkoo glaisikkoihe, glaisikkoloihe
inessive glaisikoos glaisikois, glaisikkolois
elative glaisikost glaisikoist, glaisikkoloist
allative glaisikolle glaisikoille, glaisikkoloille
adessive glaisikool glaisikoil, glaisikkoloil
ablative glaisikolt glaisikoilt, glaisikkoloilt
translative glaisikoks glaisikoiks, glaisikkoloiks
essive glaisikkonna, glaisikkoon glaisikkoinna, glaisikkoloinna, glaisikkoin, glaisikkoloin
exessive1) glaisikkont glaisikkoint, glaisikkoloint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 176
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.